Yleistä ansiopäivärahasta

Voit saada ansiosidonnaista päivärahaa, jos jäsenyysehto ja työssäoloehto täyttyvät, olet ilmoittautunut työttömäksi kokoaikatyönhakijaksi TE-palveluihin, eikä maksamiselle ole muita esteitä.

Työttömien lisäksi myös lomautettujen ja osa-aikatyötä tekevien tulee ilmoittautua kokoaikatyönhakijoiksi TE-toimistossa. Työhakijaksi tulee ilmoittautua viimeistään sinä päivänä, josta alkaen haet päivärahaa. Päivärahaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa.

Jäsenyysehto

Vähimmäisaika, joka sinun pitää olla yhtäjaksoisesti työttömyyskassan jäsenenä ennen kuin voit saada ansiosidonnaista päivärahaa.

(Lue lisää kohdasta: Jäsenyysehto)

Työssäoloehto

Työssäoloaika, joka sinun pitää kerryttää ennen kuin voit olla oikeutettu  ansiopäivärahaan. Voit kerryttää työssäoloehtoa vain työttömyyskassan jäsenyysaikana.

Ansiopäivärahaan oikeuttava työssäoloehto piteni 2.9.2024 alkaen noin 6 kuukaudesta 12 kuukauteen. Sinun tulee täyttää:

Työssäoloehtoon voidaan huomioida sekä tuntiperusteisesti että tuloperusteisesti kertynyttä aikaa. Työssäoloehdon ei tarvitse kertyä yhtäjaksoisesta työstä, vaan sen voi kerryttää 28 kuukauden tarkastelujakson aikana.

Jäsenyysehto on 2.9.2024 alkaen 12 kuukautta. 12 kuukauden jäsenyysehtoa sovelletaan, jos oikeus ansiopäivärahaan syntyy uuden tuloperusteisen 12 kuukauden työssäoloehdon perusteella. 

Jäsenyysehtoon huomioidaan aiempi jäsenyysaika toisessa työttömyyskassassa, jos olet liittynyt Palvelualojen työttömyyskassan jäseneksi kuukauden kuluessa siitä, kun olet eronnut edellisestä työttömyyskassasta.

Jäsenyysehto on 1.9.2024 saakka 26 viikkoa, eli noin 6 kuukautta.

Ansiopäivärahaan oikeuttava työssäoloehto on 2.9.2024 alkaen 12 kuukautta. Sinun tulee täyttää 12 kuukauden työssäolo- ja jäsenyysehto, jos ansiopäivärahaan oikeuttava työssäoloehto on kertynyt osin tai kokonaan 2.9.2024 tai sen jälkeen tehdyn työn palkasta.

Työssäoloehdon kertyminen

Työssäoloehto kertyy tuloperusteisesti eli työstä maksetun palkan perusteella. Työssäoloehtoon huomioitavan palkan on oltava alan työehtosopimuksen mukainen. Jos työehtosopimusta ei ole, palkan on kokoaikatyössä oltava vähintään 1 399 € / kk (v. 2024).

Työssäoloehtoon huomioidaan se kalenterikuukausi, jonka aikana palkka on maksettu.

Työssäolokuukaudet kertyvät seuraavasti:

• Jos olet saanut palkkaa vähintään 930 euroa, työssäoloehtoon kertyy yksi kokonainen työssäolokuukausi.
• Jos olet saanut palkkaa 465-929 euroa, työssäoloehtoon kertyy puolikas työssäolokuukausi.

Kaksi puolikasta työssäolokuukautta vastaa yhtä kokonaista työssäolokuukautta. Työssäoloehto voi siis täyttyä esimerkiksi 11 kokonaisesta työssäolokuukaudesta, joiden lisäksi olet kerryttänyt kaksi puolikasta työssäolokuukautta tarkastelujakson aikana.

Jos työssäoloehtoon sisältyy myös tuntiperusteisesti kertyneitä viikkoja 2.9.2024 edeltävältä ajalta, viikot muunnetaan automaattisesti työssäolokuukausiksi. Muuntaminen tapahtuu niin, että 4 työssäoloviikkoa muodostaa aina yhden työssäolokuukauden. Ylijäävistä viikoista 1-2 viikkoa muodostaa puolikkaan ja 3 viikkoa kokonaisen työssäolokuukauden.

Tarkastelujakso

Työssäoloehdon pitää täyttyä 28 kuukauden tarkastelujakson aikana. Tarkastelujakso lasketaan yleensä työnhakijaksi ilmoittautumisesta taaksepäin. Tarkastelujaksoa voidaan tarvittaessa pidentää hyväksyttävästä syystä, joita ovat esimerkiksi vanhempainvapaa, hoitovapaa, erilaiset työkyvyttömyysjaksot ja päätoiminen opiskelu. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemän vuotta. 

Lisätietoa löydät Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön TYJ:n sivuilta. Voit tutustua aiheeseen myös alla alla olevasta videosta:

 

Ansiopäivärahaan oikeuttavan työssäoloehdon pituus on 26 viikkoa, jos viimeinen työssäoloehtoon huomioitava viikko päättyy 1.9.2024 tai sitä aiemmin.

Työssäoloehto kertyy 1.9.2024 saakka työtuntien perusteella. Työssäoloehtoon huomioidaan kalenteriviikot, joiden aikana työtä tai muuta palkallista aikaa (esim. vuosilomaa tai palkallista sairasaikaa) on ollut vähintään 18 tuntia.

Työssäoloehdon pitää täyttyä 28 kuukauden tarkastelujakson aikana. Tarkastelujakso lasketaan yleensä työnhakijaksi ilmoittautumisesta taaksepäin. Tarkastelujaksoa voidaan tarvittaessa pidentää hyväksyttävästä syystä, joita ovat esimerkiksi vanhempainvapaa, hoitovapaa, erilaiset työkyvyttömyysjaksot ja päätoiminen opiskelu. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemän vuotta.

Tuntiperusteisesti 1.9.2024 mennessä kertyneet työssäoloviikot huomioidaan osaksi tuloperusteista 12 kuukauden työssäoloehtoa muutamalla viikot työssäolokuukausiksi. Muuntaminen tapahtuu niin, että 4 työssäoloviikkoa muodostaa aina yhden työssäolokuukauden. Ylijäävistä viikoista 1-2 viikkoa muodostaa puolikkaan ja 3 viikkoa kokonaisen työssäolokuukauden.

Perusosa ja ansio-osa

Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta ja ansio-osasta. Ansiopäivärahan perusosa on kaikille sama ja täysi päiväraha on aina vähintään perusosan verran. Perusosa on 37,21 € ja se vastaa Kelan maksaman peruspäivärahan määrää.

Perusosaan lisättävä ansio-osa on riippuvainen tuloistasi. Ansio-osa on 45% päiväpalkkasi ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkkasi on korkeampi kuin 3534,95 €, on ansio-osa tämän ylittävältä palkanosalta 20 %.

Lisätietoa ansiopäivärahan määrittelystä

Ansiopäivärahan suuruus määritellään välittömästi työttömyyttä edeltävän ajan ansioista. Laskennassa huomioidaan työssäoloehtoon luettavien ajanjaksojen vakiintuneet palkkatulot. Esimerkiksi työnantajan tulokseen perustuvat bonukset, lomaraha ja lomakorvaus eivät ole vakiintunutta tuloa, joten niitä ei huomioida laskennassa. 

Ennen päivärahan määrittelyä palkkatuloista tehdään prosenttivähennys. Vähennys vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua (3,76 % vuonna 2024). Tästä johtuen päivärahan määrittelyyn käytetty palkka on hieman pienempi kuin todellinen keskimääräinen kuukausipalkka.

Jos työaikaa on lyhennetty osa-aikaeläkkeen, osatyökyvyttömyyseläkkeen, osittaisen hoitovapaan tai osasairaspäivärahan johdosta, tehdään määritys tätä edeltävältä ajalta. Näissä tapauksissa on toimitettava palkkatodistus työssäoloehtoon luettavalta ajalta. 

Täysi ansiopäiväraha on enimmillään 90 % päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta. Mikäli sinulle maksetaan korotettua ansio-osaa työllistämistä edistävän palvelun ajalta, voi päiväraha olla enimmillään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. 

Ansiopäivärahan porrastus (sovelletaan 2.9.2024 alkaen)

Ansiopäivärahan porrastus tarkoittaa, että päivärahan määrä pienenee, kun työttömyyden kesto pitenee. Ansiopäiväraha porrastetaan, jos päiväraha on määritelty uuden tuloperusteisen työssäoloehdon perusteella 2.9.2024 tai sen jälkeen. Jos päivärahan enimmäisajan maksaminen on alkanut ennen kuin lakimuutoksen soveltaminen alkaa, porrastusta ei tehdä.

​​​​​​​Ansiopäivärahan määrä pienenee:

- 80 % tasolle täydestä päivärahasta, kun päivärahaa on maksettu 40 etuuspäivältä (n. 8 viikolta)

- 75 % tasolle täydestä päivärahasta, kun päivärahaa on maksettu 170 etuuspäivältä (n. 34 viikolta)

 

Huom! Ansiopäiväraha on aina vähintään Kelan maksaman peruspäivärahan suuruinen.

Kun täytät työssäoloehdon uudelleen, päivärahan määrä palaa täydeksi ja enimmäismaksuaika alkaa alusta. Voit seurata sinulle maksettujen etuuspäivien määrää verkkopalvelustamme, kohdassa "Maksut ja päätökset" / "Maksettujen päivien määrä". 

Voit kokeilla ansiopäivärahan porrastuksen vaikutusta omaan päivärahaasi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ:n päivärahalaskurilla.

Päivärahan uudelleen määrittely

Päivärahasi määritellään uudelleen työssäoloehdon täyttyessä.

Jos 26 viikon työssäoloehto täyttyy uudelleen ennen 2.9.2024 ja edellisestä päivärahan määrityksestä ja ensimmäisestä maksetusta päivästä on alle vuosi, päivärahan tasoa ei määritellä uudestaan eikä uutta omavastuuaikaa oteta.

Päivärahalaskurit

Voit laskea arvion päivärahasi määrästä TYJ:n päivärahalaskurilla tai verkkopalvelussamme olevalla laskurilla.

TE-palvelut

Työllistämistä edistävien palveluiden vaikutuksesta päivärahasi määrään voit lukea täältä.

Ansiopäivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa. Päivärahapäivien määrä riippuu työhistoriastasi. Ansiopäivärahan enimmäismaksuaika alkaa alusta aina, kun työssäoloehto täyttyy uudelleen.

Ansiopäivärahan enimmäisaika on: 

• 300 päivää, mikäli sinulla on työhistoriaa alle kolme vuotta työttömyyden alkaessa. 
• 400 päivää, mikäli sinulla on työhistoriaa enemmän kuin kolme vuotta työttömyyden alkaessa. 
• 500 päivää, mikäli olet vähintään 58-vuotias täyttäessäsi työssäoloehdon ja olet työskennellyt viimeisen 20 vuoden aikana vähintään 5 vuotta.  500 päivään voi olla oikeus myös silloin, jos päivärahan enimmäisaika on alkanut ennen 1.1.2017. 

Lisäpäiväoikeus

Ansiopäivärahaa voidaan maksaa enimmäisajan täyttymisen jälkeen ns. lisäpäivinä sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin täytät 65 vuotta.

1.1.2023 voimaan astuneen lakimuutoksen myötä työttömyysturvan lisäpäiväoikeus on poistumassa asteittain vuoteen 2030 mennessä. Tämän seurauksena vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä ei 1.1.2023 alkaen ole enää oikeutta lisäpäiviin. Lisäpäiväoikeus korvataan uudella muutosturvakokonaisuudella, josta voit lukea lisää täältä.

Voit edelleen olla oikeutettu lisäpäiviin, jos:

• olet syntynyt vuosina 1957-1960 ja täyttänyt 61 vuotta ennen päivärahan enimmäisajan täyttymistä

• olet syntynyt vuosina 1961-1962 ja täyttänyt 62 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä  

• olet syntynyt vuonna 1963 ja täyttänyt 63 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä

• olet syntynyt vuonna 1964 ja täyttänyt 64 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä

Ikäedellytyksen katsotaan täyttyvän myös, jos täytät 61-64 vuotta samana päivänä kuin enimmäisaikasi täyttyy.

Lisäksi edellytetään, että olet työskennellyt vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.  Työttömyyskassa tarkistaa oikeutesi lisäpäiviin siinä vaiheessa, kun päivärahan enimmäisaikasi täyttyy. 

Verohallinnon ohjeiden mukaan ansiopäivärahasta peritään vähintään 25 % ennakonpidätystä, mikäli kassalla on käytössä palkkatuloon perustuvat verotiedot. 

Halutessasi voit tilata verottajalta muutosverokortin etuutta varten. Tilaaminen käy kätevästi esimerkiksi Verohallinnon OmaVero -palvelussa. Kun valitset palvelussa etuuden maksajaksi Palvelualojen työttömyyskassan, työttömyyskassa saa muutosverokortin sähköisesti käyttöönsä seuraavana päivänä. 

Huomaathan, että muutosverokortin tulee olla nimenomaan etuutta varten. Jos muutosverokortti on palkkatuloa varten, suoritetaan etuudesta edelleen 25 % ennakkopidätys. 

Voit lukea lisää työttömyysetuuksien verotuksesta Verohallinnon sivuilta. 

Omavastuuaika otetaan, kun tulet ensimmäisen kerran ansiopäivärahan hakijaksi tai kun työssäoloehtosi täyttyy uudelleen. 

Omavastuuaikaa ei kuitenkaan oteta, jos 26 viikon työssäoloehtosi täyttyy uudelleen ennen 2.9.2024, edellisen päivärahakauden alusta (ensimmäinen maksettu päivä) on kulunut alle vuosi ja omavastuuaika on otettu sen alussa.  

Omavastuuaika vastaa seitsemää työtöntä päivää, jonka ajalta ei makseta ansiopäivärahaa. Omavastuuaika voidaan huomioida vain sellaiselta ajalta, jolloin työnhaku on ollut TE-toimistossa voimassa, eikä päivärahan maksamiselle ole muita esteitä. Omavastuuaikaa voi kertyä viikossa enintään viisi päivää.  

Osa-aikatyöntekijän omavastuuaika lasketaan tunteina. Omavastuuaikaan lasketaan täyden työajan ja tehtyjen tuntien välinen erotus. Omavastuuaika täyttyy, kun seitsemää työpäivää vastaava tuntimäärä on täynnä.  Omavastuuta ei voida laskea ajalta, jolla työaika ylittää 80 % kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. 

Omavastuuaika on kerättävä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Yli kahdeksan viikon takaisia omavastuupäiviä ei voida enää huomioida.

Esimerkki

Mikäli sinulle kertyy kahdeksan viikon aikana kuusi omavastuupäivää ja seitsemäs omavastuupäivä sattuisi vasta yhdeksännelle viikolle, on kerättyjen omavastuupäivien määrä tällöin yhä kuusi, sillä ensimmäisellä viikolla kerättyä omavastuupäivää ei voida enää laskea mukaan. 

Huom! Koskee vain 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyvän, yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikatyön lomakorvausta.

Jos sinulle maksetaan yli 2 viikkoa kestäneen kokoaikaisen työsuhteen päättyessä lomakorvausta, kyse on jaksotettavasta tulosta. Et ole oikeutettu ansiopäivärahaan lomakorvauksen jaksotuksen ajalta. Jaksotuksen ajalta ei myöskään kerätä omavastuuta.

Jaksotus tarkoittaa, että maksettu lomakorvaus jaetaan työsi keskimääräisellä päiväpalkalla. Näin saadaan laskettua kuinka montaa päivää maksettu korvaus vastaa. Päivien lukumäärä vastaa ajanjaksoa, jolta sinulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan.

Yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus estää työttömyysetuuden saamisen noin kuukaudella.

Jaksotukseen huomioidaan ainoastaan arkipäivät, eli enintään 5 päivää viikossa.

Esimerkki #1

Päiväpalkkasi on 100 € / päivä. Sinulle maksetaan työsuhteen päättyessä 1000 € lomakorvausta. Lomakorvaus vastaa 10 päivän palkkaa (1000 € : 100 € = 10 päivää). Päivärahahakemuksesi hylätään kymmeneltä arkipäivältä (ansiopäivärahaa maksetaan 5 pv/kalenteriviikko) työsuhteen päättymisestä lukien.

Esimerkki #2

Yli kaksi viikkoa kestänyt kokoaikainen työsuhteesi päättyy sunnuntaina 7.1.2024. Rekisteröidyt TE-toimistoon työnhakijaksi 8.1.2024 alkaen. Saat 1000 € lomakorvausta pitämättömistä lomistasi. Et ole saanut aiemmin ansiopäivärahaa, joten ennen kuin saat ansiopäivärahaa, sinulta otetaan lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen 7 päivän omavastuuaika.

Sinulle on maksettu lomakorvausta 1000 € ja laskennallinen päiväpalkkasi on 100 €. Lomakorvauksen jaksotus on 10 arkipäivää (1000 € : 100 € = 10 päivää). Lomakorvauksesi jaksotetaan työsuhteen päättymistä seuraavasta päivästä eli 8.1.2024 alkaen. Jaksotus on 10 arkipäivän pituinen eli ajalta 8.-19.1.2024 et ole oikeutettu päivärahaan.

Omavastuu otetaan lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen eli 20.1.2024 alkaen. Omavastuu kuluu ainoastaan arkipäiviltä ja se on 7 arkipäivää (1.1.2024 alkaen). Seitsemän arkipäivän omavastuuaikasi kertyy aikavälillä 20.-30.1.2024.

Sinulle maksetaan ansiopäivärahaa 31.1.2024 alkaen.

Karenssilla tarkoitetaan työ- ja elinkeinotoimiston asettamaa korvauksetonta määräaikaa. Karenssin ajalta ei voida maksaa päivärahaa. Sen ajalta ei voi myöskään ottaa omavastuuaikaa. Perusteista riippuen karenssin pituus vaihtelee seitsemästä päivästä 45 päivään. Voit lukea aiheesta enemmän TE-toimiston sivuilta.

Vuosiloma, lomapalkka ja lomaraha voivat vähentää ansiopäivärahan määrää tai estää sen maksamisen kokonaan. Niiden vaikutus riippuu siitä, ovatko loma ja siitä saatavat korvaukset kertyneet kokoaikatyöstä vai osa-aikatyöstä.  

Jos sinut on lomautettu kokoaikatyöstä, et ole oikeutettu vuosiloman ajalta ansiopäivärahaan. Merkitse loma-aika hakemukseen. Jos olet ansainnut loman osa-aikatyöstä, olet oikeutettu ansiopäivärahaan myös loman ajalta, kunhan työnhakusi on voimassa TE-toimistossa.

Lomapäivät merkitään hakemukseen maksettujen lomatuntien mukaisesti. Lomapalkka ja lomarahat huomioidaan ansiopäivärahan sovittelussa maksuperusteisesti eli sillä hakujaksolla, jolloin ne on maksettu hakijan tilille. Osa-aikaiseksi työksi katsotaan työ, jossa sopimuksen mukainen työaika on enintään 80 % työehtosopimuksen mukaisesta kokonaistyöajasta. Lue lisää sovitellusta päivärahasta tai päivärahaoikeudesta lomautustilanteessa.