Työttömyysturvasanastoa

Ansiopäiväraha

Työttömyysturvalain tarkoittamia etuuksia ovat työmarkkinatuki ja työttömyyspäiväraha. Kun työttömyyspäiväraha maksaa työttömyyskassa, sitä kutsutaan ansiopäivärahaksi. Kelan maksama työttömyyspäiväraha on nimeltään peruspäiväraha.

Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta ja ansio-osasta. Perusosa on peruspäivärahan suuruinen. Ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos palkka ylittää taitekohdan, ylimenevästä osasta ansio-osa on 20 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta (katso myös ”Taitekohta”).

Eläkeputki

Kts. kohta Lisäpäivät.

Enimmäismaksuaika

Enimmäismaksuaika on se jakso, jolta sinulla on oikeus saada päivärahaa. Enimmäismaksujakson pituus on tilanteestasi riippuen joko 300, 400 tai 500 päivää. Kun työssäoloehto täyttyy uudelleen, enimmäismaksujakso alkaa alusta.

Enimmäismäärä

Sovitellulla päivärahalla on enimmäismäärä, joka riippuu päivärahasi perusteena olevasta palkasta. Osa-aikatyön palkka ja päiväraha voivat yhteensä olla enintään perustepalkan verran. 

Enimmäistyöaika

Enimmäistyöajalla tarkoitetaan sitä viikoittaista tai kuukausittaista tuntimäärää, joka on työehtosopimuksessa määritelty kokoaikaisen työntekijän työajaksi. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, enimmäistyöajaksi katsotaan työaikalaissa määritelty 40 tuntia viikossa.

Hakujakso

Hakujakso tarkoittaa ajanjaksoa, jolta päiväraha haetaan. Hakujakso on kalenterikuukauden tai 4 kalenteriviikkoa.

Jaksotus

Jos saat työnantajaltasi esimerkiksi työsuhteen päättymiseen liittyvän korvauksen, kyse on jaksotettavasta etuudesta. Jaksotus tarkoittaa, että maksettu korvaus jaetaan työsi keskimääräisellä päiväpalkalla. Näin saadaan laskettua kuinka montaa päivää maksettu korvaus vastaa. Päivien lukumäärä vastaa ajanjaksoa, jolta sinulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan.

Jatkohakemus

Jatkohakemukseksi kutsutaan ensimmäisen hakemuksen jälkeen lähetettäviä hakemuksia. Jatkohakemuksen käsittelyaika on usein lyhempi, koska sen käsittelyssä ei tehdä palkanmääritystä tai selvitetä muita maksamisen perusteita.

Jälkisuoja

Jälkisuojalla turvataan oikeus ansiopäivärahaan tilanteessa, jossa siirryt palkansaajasta yrittäjäksi tai yrittäjästä palkansaajaksi. Jälkisuoja-aikana voit saada päivärahaa yrittäjyyden tai palkkatyön päättyessä, vaikka et olisi vielä täyttänyt uuden tilanteesi vaatimaa työssäoloehtoa. Jos siirryt päätoimiseksi yrittäjäksi (tai yrittäjästä työntekijäksi), sinun kannattaa aina olla yhteydessä työttömyyskassan selvittääksesi jälkisuojan ehdot.

Jäsenyysehto

Jäsenyysehto on aika, joka sinun on oltava vähintään työttömyyskassan jäsenenä ennen kuin voit saada ansiopäivärahaa. Jäsenyysehtoon voidaan huomioida myös aiempi kassajäsenyys toisessa kassassa jos edellisen kassan eropäivän ja uuden kassan liittymispäivän välillä on enintään 30 päivän katko.

Karenssi

Karenssi tarkoittaa korvauksetonta määräaikaa. TE-toimisto voi langettaa sinulle karenssin esimerkiksi silloin, jos olet irtisanoutunut tai kieltäytynyt työstä ilman työvoimapoliittisesti pätevää syytä. Karenssin ajalta sinulle ei voida maksaa päivärahaa. TE-toimisto antaa asiasta kassalle lausunnon, jonka mukaan kassan on pakko toimia. Kassa antaa sinulle karenssista päätöksen, johon voi hakea muutosta valittamalla.

Joskus karenssi -nimitystä käytetään virheellisesti myös omavastuuajasta (ks. ”omavastuuaika”).

Kokoaikatyö

Työttömyysturvalain mukaan kokoaikaiseksi katsotaan työ, jossa työsopimuksessa sovittu työaika ylittää 80% työehtosopimuksen mukaisesta täydestä työajasta. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, 80% raja määräytyy työaikalain mukaisesta täydestä työajasta, eli 40 tunnista.

Korotettu ansio-osa

Jos osallistut työllistämistä edistävään palveluun, joka sisältyy työllistymissuunnitelmaasi, voidaan sinulle ensimmäisen 200 päivän ajalta maksaa korotettua ansio-osaa. Korotettu ansio-osa on 55 % perusosan ja päiväpalkan erotuksesta. Taitekohdan ylittävältä osin ansio-osaan luetaan 25 % palkan ja perusosan erotuksesta. (katso myös ”Ansiopäiväraha” ja ”Taitekohta”)

Kulukorvaus

Osallistuessasi työllistymistä edistäviin palveluihin sinulla on oikeus saada verotonta kulukorvausta. Kulukorvausta maksetaan muiden palveluiden paitsi omaehtoisen opiskelun ajalta. Kulukorvaus maksetaan osallistumispäiviltä. Kulukorvauksen suuruus on yhdeksän euroa osallistumispäivältä.

Lisäpäivät

Ansiopäivärahaa voidaan maksaa enimmäisajan täyttymisen jälkeen ns. lisäpäivinä sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin täytät 65 vuotta.

1.1.2023 voimaan astuneen lakimuutoksen myötä työttömyysturvan lisäpäiväoikeus on poistumassa asteittain vuoteen 2030 mennessä. Tämän seurauksena vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä ei 1.1.2023 alkaen ole enää oikeutta lisäpäiviin. Lisäpäiväoikeus korvataan uudella muutosturvakokonaisuudella, josta voit lukea lisää täältä.

Voit edelleen olla oikeutettu lisäpäiviin, jos:

• olet syntynyt vuosina 1957-1960 ja täyttänyt 61 vuotta ennen päivärahan enimmäisajan täyttymistä
• olet syntynyt vuosina 1961-1962 ja täyttänyt 62 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä
• olet syntynyt vuonna 1963 ja täyttänyt 63 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä
• olet syntynyt vuonna 1964 ja täyttänyt 64 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä
• Ikäedellytyksen katsotaan täyttyvän myös, jos täytät 61-64 vuotta samana päivänä kuin enimmäisaikasi täyttyy.

Lisäksi edellytetään, että olet työskennellyt vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Työttömyyskassa tarkistaa oikeutesi lisäpäiviin siinä vaiheessa, kun päivärahan enimmäisaikasi täyttyy.

Lomakorvaus

Lomakorvauksella tarkoitetaan työnantajan maksamaa rahallista korvausta pitämättömistä vuosilomista. Lomakorvauksena maksetaan tyypillisesti työsuhteen päättyessä pitämättä jääneet lomapäivät. Satunnaista työtä tekevälle saatetaan maksaa lomakorvaus jokaisen palkan yhteydessä.

Lomapalkka

Lomapalkalla tarkoitetaan vuosiloman ajalta maksettavaa palkkaa.

Lomaraha

Lomaraha on työntekijälle loman yhteydessä maksettava lisäkorvaus, jonka suuruus on 50 % lomapalkasta.

Lyhennetty työpäivä

Lomautus katsotaan lyhennetyksi työpäiväksi, jos sinut on lomautettu kokoaikaisesta työstä siten, että päivittäistä työaikaasi on lyhennetty ja työskentelet edelleen viitenä päivänä viikossa. Lyhennetylle työpäivälle lomautetulle maksetaan päivärahaa maksuperusteisesti soviteltuna (katso myös ”Sovittelu”)

Lyhennetty työviikko

Jos sinut on lomautettu kokoaikatyöstä siten, että työviikolla on täysiä työpäiviä ja lomautuspäiviä, katsotaan lomautus lyhennetyksi työviikoksi. Tällöin päiväraha maksetaan täytenä lomautuspäiviltä ja työpäiviltä puolestaan päivärahaan ei ole oikeutta. Lomautus voi toteutua myös niin sanottuna sekalomautuksena, jolloin sinulla on täysiä työpäiviä, lyhennettyjä työpäiviä ja kokonaan lomautettuja päiviä. Tällaisen lomautuksen aikana sinun katsotaan myös olevan lyhennetyn työviikon piirissä ja saat soviteltua päivärahaa, joka sovitellaan ansaintaperusteisesti (katso myös ”Sovittelu”).

Muutosverokortti

Kun haet ansiopäivärahaa, kassa käyttää verottajan kassalle vuosittain toimittamia verotustietoja, jotka perustuvat palkkatuloihin. Palkkatuloon perustuvilla verotustiedoilla päivärahasta peritään veroa vähintään 25 prosenttia verottajan ohjeistuksen mukaisesti.

Muutosverokortilla tarkoitetaan verotoimistossa ansiopäivärahaa, eli etuutta varten laskettua verokorttia. Etuutta varten lasketulla muutosverokortilla verotus tapahtuu verokortissa kirjattujen tietojen mukaisesti, vaikka veroprosentti olisi alle 25 prosenttia.

Oma työ

Omalla työllä tarkoitetaan toimintaa, jota tehdään pääsääntöisesti muussa kuin ansaintatarkoituksessa. Omaksi työksi voidaan katsoa esimerkiksi perhehoito, omaishoito tai opiskelu apurahalla.

Omaehtoinen opiskelu

Omaehtoinen opiskelu tarkoittaa työttömyysetuudella tuettua, tutkintoon johtavaa opiskelua, joka ei ole työvoimakoulutusta. Poiketen muista työllistämistä edistävistä palveluista, omaehtoisen opiskelun ajalta et voi saada kulukorvausta. Päivärahaa omaehtoisen opiskelun ajalta voidaan maksaa enintään kahdelta vuodelta.

Omavastuuaika

Omavastuuajalla tarkoitetaan maksukauden alkuun asetettavaa ajanjaksoa, jolta päivärahaa ei makseta. Työttömyyspäivärahan omavastuuaika on seitsemää täysin työtöntä päivää vastaava aika. Omavastuuaika otetaan aina työssäoloehdon täyttyessä.

Osa-aikatyö

Työttömyysturvassa osa-aikaiseksi katsotaan työ, jossa työaika on enintään 80 % kokoaikaisen työntekijän työajasta. Kokoaikaisen työntekijän työaika määräytyy alan työehtospimuksen perusteella. Jos alallasi ei ole työehtosopimusta, kokoaikainen työaika on 40 tuntia viikossa työaikalain mukaisesti.

Palkkatukityö

Palkkatukityöllä tarkoitetaan työsuhdetta, johon työnantajalle on myönnetty palkkatukea palkkakuluihin. 

Päivien nollaus

Päivien nollaamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa enimmäismaksukausi alkaa alusta työssäoloehdon täyttyessä (katso myös ”Työssäoloehto” ja ”Enimmäismaksukausi”)

Satunnainen työ

Satunnaiseksi työksi katsotaan enintään kaksi viikkoa kestävä kokoaikainen työ. Satunnaisen työn ajalta on oikeus soviteltuun päivärahaan samoin kuin osa-aikatyön ajalta.

Sivutoiminen yrittäjä

Yritystoimintaa on käytännössä kaikki itse laskutettava tai toimeksiantosuhteilla tehtävä työ, jonka ansiotuloista ei vähennetä työnantajamaksuja kuten palkkatyössä. Myös laskutuspalveluyritysten, lähettipalvelujen tai osuuskuntien kautta laskutettu työ ovat yritystoimintaa.

Jos sinulla on yritystoimintaa, TE-toimisto antaa kassalle lausunnon siitä, katsotaanko sinut päätoimiseksi vai sivutoimiseksi yrittäjäksi. Jos yritystoiminnan hoitaminen estää kokoaikatyön vastaanottamisen, katsotaan yritystoiminta päätoimiseksi.  Sivutoiminen yrittäjä voi saada ansiopäivärahaa. Yritystoiminnasta saamasi tulo sovitellaan tällöin samaan tapaan kuin osa-aikatyön palkka.

Soviteltu hakemus

Ansiopäivärahahakemus, jonka aikana hakija on ollut osa-aikaisessa työssä tai hän on saanut ansiotuloa osa-aikatyöstä tai sivutoimisesta yritystoiminnasta. 

Sovittelu

Palkkatulo ja sivutoimisen yritystoiminnan tulo sovitellaan päivärahan kanssa. Sovittelu tapahtuu pääsääntöisesti maksuperusteisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että päivärahaan vaikuttavat ne palkat ja palkanmaksun perusteena olevat työtunnit, joiden maksupäivä osuu haettavalle jaksolle. Poikkeustapauksissa käytettävä ansaintaperusteinen sovittelu tarkoittaa sitä, että jakson päivärahaan vaikuttavat hakukauden aikana tehdyt tunnit ja niistä ansaittu palkka riippumatta siitä, milloin palkka on maksettu.

Todistus lisäpäivistä

Jos olet siirtynyt työttömyyspäivärahan lisäpäiville, on sinulla oikeus jäädä eläkkeelle 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä. Mikäli haluat hakea eläkettä, sinun tulee toimittaa eläkelaitokselle todistus lisäpäivistä. Kassa voi kirjoittaa todistuksen vasta sitten, kun päivärahaa on maksettu eläkkeen alkamista edeltävältä kuukaudelta vähintään yhdeltä päivältä.

Työllistymistä edistävä palvelu

TE-toimisto voi ohjata sinut työllistymistä edistävään palveluun, jonka tarkoituksena on parantaa työnsaantimahdollisuuksiasi. Työllistymistä edistäviä palveluita ovat esimerkiksi työnhakuvalmennus, uravalmennus, työvoimakoulutus ja omaehtoinen koulutus. Palveluiden ajalta voit saada korotettua ansio-osaa enintään 200 päivältä. Osallistumispäiviltä sinulle maksetaan kulukorvausta (pois lukien omaehtoinen koulutus).

Työssäoloehdon tarkastelujakso

Tarkastelujakso on aika, jonka sisällä työssäoloehdon pitää täyttyä. Tarkastelujakso lasketaan yleensä työnhakijaksi ilmoittautumisesta taaksepäin. Tarkastelujaksoa voidaan tarvittaessa pidentää hyväksyttävästä syystä, joita ovat esimerkiksi vanhempainvapaa, hoitovapaa, erilaiset työkyvyttömyysjaksot ja päätoiminen opiskelu. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemän vuotta. 

Työssäoloehto

Työssäoloaika, joka sinun pitää kerryttää ennen kuin voit olla oikeutettu  ansiopäivärahaan. Voit kerryttää työssäoloehtoa vain työttömyyskassan jäsenyysaikana.